Puistomäen asemakaavamuutos

    Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien pientalojen rakentaminen Puistomäen omakotitalotonteille jakamalla tontteja kahtia. Lisäksi tarkoituksena on leventää Rykmentintietä, jotta sen varrelle voidaan tehdä kävely- ja pyöräilyreitti. Rykmentintien parannus otetaan hyvillä mielin vastaan.

    Yleisötilaisuus vireillä olevasta asemakaavamuutoksesta oli Braheskolanissa 10.1.2023, johon meitä Mäkitupalaisiakin osallistui useampia. Pyysimme teiltä ennen tuota tilaisuutta mahdollisia kysymyksiä lähetettäväksi muutosta hoitaville kaavoittajille ja saimmekin niitä, kiitokset niistä. Olemme toimittaneet kaikki kysymyksenne eteenpäin ja aika moni asia selvisikin jo tuossa yleisötilaisuudessa. Vaikka vireillä oleva asemakaavamuutos koskettaakin tällä kertaa vain Puistomäkeläisiä, niin olemme asiassa osallisia, koska osa Puistomäen alueen asukkaista on yhdistyksemme jäseniä.

    Voidaan myös arvella, että vastaava asemakaavamuutos saattaa tulla vireille jossakin vaiheessa myös muilla Turun vanhoilla omakotialueilla, niinpä on hyvä olla ajan tasalla.

    Teemme tiivistä yhteistyötä naapuriyhdistysten kanssa ja tätäkin asiaa hoidetaan yhdessä Annika Essen-Suurosen johtaman Puistomäen omakotiyhdistyksen kanssa. Muistamme kuitenkin olla avoimin mielin, tämä asia ei ole pelkästään uhka, vaan myös joissakin tapauksissa mahdollisuus.

    Tässä muutamia esille tulleita seikkoja ja vastauksia esittämiinne kysymyksiinne:

    Turun kaupunki kaipaa kipeästi lisää omakotitontteja ja sen myötä uusia veronmaksajia. Kaupungille ja myös tontin ostajalle on eduksi, jos tontit ovat jo valmiiksi rakennetuilla alueilla, missä on valmiina tarvittava infra, kuten tiet, sähkö, vesi ja viemäröinti.

    Tämän asemakaavamuutoshankkeen alullepanija on Turun kaupunki. Asemakaavamuutokset ovat aikaa vieviä ja kaavoitusosastoa paljon työllistäviä hankkeita. Niinpä he toivovat, että yksittäisten tonttien kaavamuutosten sijasta koko alueen kaavaa muutettaisiin kerralla, näin saadaan paljon aikaan säästöä niin kaavoittajien työmäärässä, kuin myös kaavamuutosta haluavien tontinomistajien kuluissa, sillä kaavamuutos maksaa noin 5000 euroa. Kun kaavamuutos tehdään kaupungin aloitteesta, kuten tässä tapauksessa nyt tehtäisiin ja isommalle määrälle tontteja kerralla, siitä ei tule kuluja tontin omistajalle.

    Kaavamuutoksen jälkeen tehtävä mahdollinen tontin jako (pelkkä kaavamuutos ei edellytä tontin jakoa edes myöhemmässä vaiheessa, tontin omistaja päättää jatkosta itse) ja sitä seuraava lainhuudatus jää tontin omistajan maksettavaksi (n. 1000-2000 euroa).

    Kysyimme myös kiinteistönveron määrästä, tuleeko se muuttumaan kaavamuutoksen ja/tai tontin osituksen jälkeen. Tähän emme saaneet yksiselitteistä vastausta, meille vastattiin, että tämä kaavamuutos pyritään tekemään siten, ettei kiinteistöveroon tule korotusta. Asiaa luvattiin selvitellä vielä.

    Puistomäen alueella on kuusi kaupungin omistamaa vuokratonttia. Myöskään näitä ei ole tarkoitus jakaa vuokrasuhteen ollessa voimassa. Sitten kun vuokratontin vuokrausaika menee umpeen, neuvotellaan tontin vuokraajan kanssa, mitä hän haluaa tehdä. Jos hän haluaa uusia vuokrasopimuksen, niin sitä jatketaan ja tontin jakamista ei tehdä, jos vuokraaja ei sitä halua.

    Kysyttiin, onko jaetulle tontille pakko rakentaa jossakin vaiheessa. Ei ole, siitä päättää tontin omistaja.

    Todettiin myös, että on olemassa isoja esim. kulmatontteja, joita voitaisiin helpommin jakaa.

    Monet tonteista on pitkiä ja kapeita, joten on aiheellista miettiä, miten kulku tontin perälle uudelle tontille järjestyy. Kaavoituksesta vastattiin, että tarkoitus ei ole tehdä ns. kirveenvarsitontteja, joten kulkutie tontille tulee olemaan rasitteena ensimmäisenä olevalle tontille. Tämä aiheuttaa monessa tapauksessa huolenaiheita, ei ole varmastikaan mukavaa, että jalankulku, auto- ja muu moottoriajoneuvoliikenne kulkee aivan omien ikkunoiden tai ulko-oven edestä. Tämä on myös turvallisuusriski, oma kotipiha ei olekaan enää turvallinen liikkua.

    Myös rasitteena olevan kulkutien ylläpito mietityttää, sen peruskunnossapito, lumenluonti ja -kasaus sekä hiekoitus, kenen vastuulle ne tulevat? Entä velvollisuus hoitaa katuosuutta etummaisen tontin kohdalla, miten se jakaantuu vai jääkö se etummaisen tontin omistajan kontolle? On myös tuotu esiin huoli jätehuollon järjestämisestä – sijoitetaanko takimmaisen tontin jäte-, kierrätys- ja kompostiastiat etummaisen tontin pihalle kadun lähelle, jotta niiden tyhjennys on mahdollista? Entä paloautot, mahtuvatko ne kulkemaan kapeaa ajotietä pitkin takatontille? Moni asia siis mietityttää, mutta näin pitkälle ei asioita liene ajateltu vielä tässä vaiheessa ja emme ole saaneet vielä vastauksia näihin.

    Tarkoituksena on, että uusia tonttiliittymiä ei tulla tekemään, kulku tulee järjestää olemassa olevan tonttiliittymän kautta.

    Kysyttiin, millaiset vaikutusmahdollisuudet naapurilla on, jos rajanaapuri haluaa jakaa tonttinsa ja rakentaa sille talon? Vaikutusmahdollisuudet ovat melko pienet. Jos alue on kaavoitettu siten, että tontin saa jakaa kahdeksi, niin silloin siihen saa rakentaa, se on kaavan mukaista rakentamista.

    Rakennuslupavaiheessa kysytään naapurin mielipidettä asiasta, mutta käytännössä sillä ei ole suurta merkitystä, ellei ole olemassa erityisen pätevää syytä vastustaa rakentamista. Pelkästään se, että ”en halua” tai ”maisemat menevät” tai ”uusi talo tulee oman tontin rajaan kiinni”, eivät kelpaa päteviksi syiksi. Kaavoitusosasto suunnitteleekin, että useimmissa tapauksissa uusi talo tullaan rakentamaan välittömään läheisyyteen naapurin rajaa, esim. tontin johonkin kulmaan, jotta yhtenäistä piha-aluetta jää mahdollisimman paljon. Jos talo rakennetaan keskelle uutta tonttia, ympärille jää piha-alueeksi vain kapeat kaistaleet. Uuden talon tulee olemaan joko samankokoinen, kuin aiempi talo tai pienempi.

    Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla se, että nykyisten pientaloasujien asumisen laatua ei saa heikentää, asuinympäristömme tulee suojella ja miettiä myös luonnon monimuotoisuutta, pihoillamme on paljon vanhoja, jopa harvinaisia perinnekasveja, joista Luonnonvarakeskuksen asiantuntijakin meille viime vuonna luennossaan kertoi, puhumattakaan vehreillä pihoillamme elävistä hyönteisistä ja muista eläimistä.

    Jos pientaloalueiden tonttikoot sekä vehreys vähentyy – ja sitä se väistämättä tekee, kun joudutaan kaatamaan puita uusien talojen tieltä – se saattaa myös heikentää kiinteistöjemme arvoa. Puiden kaatoasioihin meille vastattiin, että voihan niitä uusia puita istuttaa sitten tilalle, voi toki, mutta eipä niille pienille tonteille enää kovin montaa puuta voi istuttaa ja kestää kauan, ennen kuin ne ovat isoja. Luontoarvoja ja ilmastoasioita ajatellen jokaisen ison, terveen puun kaato on iso menetys. Tiivis rakentaminen ei ole ihanne pientaloasukkaan silmin katsottuna, me arvostamme omaa rauhaa ja väljyyttä.

    Puistomäen omakotiyhdistys järjesti alueensa asukkaille kyselyn ennen 10.1.2023 pidettyä asukastilaisuutta ja tiedusteli, millaisia ajatuksia asia heissä herättää. Vastauksia tuli paljon, 117 kpl ja sen pohjalta alueen asukkailla oli hyvin yhtenäinen näkemys, että kaavamuutosta ei tarvita ja alue halutaan säilyttää eheänä, vehreänä ja väljänä pientaloalueena. Asukastilaisuudessa oli yhtä lailla hyvin kattava ja aktiivinen osallistujakunta. Kaupungilta saadun kaavan esittelyn ja perusteluiden jälkeen Puistomäen asukkaat eivät nähneet kaavamuutoksen tuovan alueelle ja alueen asukkaille mitään uutta lisäarvoa.

    Nykyisen kaavan mukaisesti yksittäisten tonttien lohkominen on poikkeusluvalla mahdollista ja tällöin asia harkitaan tapauskohteisesti, kuten tähänkin asti on tehty. Puistomäen asukkaiden pelkona on, että uusi kaava lisää asumiskustannuksia kiinteistöveron osalta. Pj. Annika Essen-Suuronen lupautui vielä kokoamaan yhteen asukaskyselyn tulokset sekä yleisötilaisuuden keskustelut. Yhteenveto tullaan toimittamaan Turun kaupungille.

    Myös Mäkitupayhdistys tulee seuraamaan asiaa herkällä korvalla ja tiedottamaan jäsenistöä, kun jotakin uutta kuuluu

    Palaa takaisin