Historiallinen kuvagalleria

Alla olevassa kuvakarusellissa on nähtävillä harvinaisia vanhoja valokuvia Mäkitupalaisyhdistyksen toiminta-alueelta. Ole hyvä ja katsele!

Kuvakaruselli pyörii automaattisesti mutta hallintapainikkeet ovat käytettävissä kuvan alalaidassa. Niiden avulla voit selata kuvia oikealle tai vasemmalle ja keskimmäisen painikkeen avulla voit pysäyttää karusellin ja käynnistää sen uudelleen.

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Yhdistys perustettiin mäkitupalaisten ja torpparien etujärjestöksi

Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys perustettiin vuonna 1909 mäkitupalaisten sekä torppareiden etujärjestöksi. Yhdistyksen perustajia olivat tehtailija August Louhi, kauppias Nestori Salonen, Aleksander Kouru ja Kaarinan kunnan asiamies G. W. Ståhlberg. Alue kuului silloin Kaarinan kuntaan.

Kun yhdistys perustetiin, alueella oli noin 250 taloa ja yli 2500 asukasta, eli asukkaita oli yli 10 taloa kohti. Ns. mäkituvat olivat suuremman maatilan alueella olleita vaatimattomia vuokra-asumuksia, joiden pihapiiriin saattoi kuulua myös pieni viljeltävä maatilkku. Mäkitupalaiset työskentelivät usein kaupungin tehtaissa. Torppa erosi mäkituvasta siinä, että torpparit olivat vuokranneet myös viljelymaata ja olivat päätyökseen maanviljelijöitä. Yhteistä oli se, että kumpikin tekivät taksvärkkiä maanomistajille maksaakseen vuokran. Vuokrasopimukset olivat usein suullisia ja vuokraehtoja kiristettiin samalla kuin olosuhteet huononivat, mikä johti tyytymättömyyteen. Yhdistyksen päätehtävänä oli aluksi vaikuttaa Vähä-Heikkilän kartanon kanssa tehtyihin sopimuksiin sekä järjestää tonttien lunastaminen omiksi.

Vihdoin vuonna 1935 hallitus antoi lakiesityksen esikaupunkien ja tiheiden asutusryhmien vuokra-alueiden lunastamisesta. Yhdistys alkoi jakaa jäsenille tonttikaavakkeita lunastuksen suorittamiseksi ja valvoi myös tonttien mittauksia. Sota siirsi lunastamista vuosilla eteenpäin, mutta asia saatiin päätökseen 1954.

Vuonna 1939, juuri ennen talvisotaa, Vähä-Heikkilä liitettiin Turun kaupunkiin. Vähä-Heikkilän alue kärsi sodan pommituksissa kovasti, koska vihollinen pyrki pommittamaan Crichton-Vulcanin telakkaa ja satamalaitteita. Pommit osuivat kuitenkin usein harhaan ja vaurioittivat etenkin Korppolaismäkeen rajoittuvia sekä Pajamäen alueita.

 

Uusia painopisteitä tonttien lunastuksen jälkeen

Sodan jälkeen Mäkitupalaisyhdistyksen toiminnan painopiste siirtyi kaupunkisuunnittelun seurantaan ja ohjaamiseen. Yhdistys on vaikuttanut muun muassa alueen asemakaavoitukseen. Kunnallistekniikan parantaminen ja tieverkoston kehittäminen kuuluvat tähän toimintaan. Toinen merkittävä asia on ollut kiinteistö- ja muuhunkin verotukseen vaikuttaminen. Näin torjuttiin aikanaan ainakin hedelmäpuu- ja saunaverot.

1970-luvulla yhdistys vastusti ponnekkaasti ja tuloksekkaasti Polttolaitoksen rakentamista Pihlajaniemeen, mikä sittemmin rakennettiin Orikedolle. Toiminnassa oli vahvasti mukana myös talkoilu. Yhdistyksen 60-vuotisjuhlissa istutettiin tammi Pihlajaniemeen, jonka alueella olitiin talkoiltu reippaasti. 1980 perustettiin yhdistyksen naisjaosto ja samalla alkoi aktiivinen tapahtumien aika. Järjestettiin mm. pikkujoulut Turun linnassa, myyjäisiä ja retkiä sekä laskiasiriehaa.

1990-luvulla toiminta jatkui erittäin vilkkaana. Myyjäisiä ja näyttelyitä järjestettiin Vähä-Heikkilän Osuuspankin tiloissa ja toinen usein käytetty paikka oli Tapulinkadun kerhokeskus.

Nykyään Vähä-Heikkilän mäkitupalaisyhdistyksellä on oma toimitalo, joka rakennettiin yhteisin ponnistuksin sen jälkeen, kun Turun kaupunki suostui vuokraamaan pienen tontin taloa varten. Mäkitupatalo vihittiin käyttöön 5. marraskuuta 2001. Näin yhdistyksemme sai tarkoituksenmukaiset puitteet jatkaa vireää toimintaansa.

Mäkitupalaisyhdistyksen satavuotisjuhla pidettiin 24. syyskuuta 2009.

– Historiayhteenvedon lähde on Rauno Lahtisen Vähä-Heikkilän vuosisata vuodelta 2011.

*****

Voit perehtyä tarkemmin oman asuinalueesi erittäin vaiherikkaaseen historiaan yhdistyksemme 100-vuotisjuhlien yhteydessä julkaistun mielenkiintoisen ”VÄHÄ-HEIKKILÄN VUOSISATA” -kirjan avulla. Kirjaa on vielä saatavana rahastonhoitajalta 15,00€:n hintaan.

 

0